Maastojuoksun varusteet ja kisoihin valmistautuminen: Vinkit onnistuneeseen suoritukseen

Suomessa maastojuoksun tilanne on huomattavasti erilainen kuin muualla maailmassa. Laji herää meillä henkiin vain yhtenä toukokuun viikonloppuna, kun SM-maastot järjestetään. Sen jälkeen cross country juoksu tuntuu vaipuvan jälleen vuoden mittaiseen horrokseen.

Sen sijaan muualla maailmassa maastojuoksuharrastus on suhteellisen vireää ja sillä on vahva asema juoksijoiden vuosikalenterissa. Maastojuoksutapahtumia järjestetään aktiivisesti etenkin loppusyksystä kevääseen. Tärkeimpiä kansainvälisiä kilpailuja ovat tarkoin organisoituja MM-kilpailut, joulukuun EM-kilpailut, kansainvälisen yleisurheiluliiton järjestämä World Cross Country Tour ja Yhdysvalloissa yliopistojen syksyinen maastojuoksukausi.

Vain maastojuoksun ja polkujuoksun välinen harmaa alue aiheuttaa keskustelua sosiaalisessa mediassa, mutta kansainvälisen yleisurheiluliiton ohjeistus maastojuoksulle on selkeä: reitti on pääosin nurmipohjainen 1 500–2 000 metrin kierros, johon kuuluu vähintään 10 metriä nousua per kierros, mutkia ja luonnonmukaisia esteitä. Maastojuoksun kilpailumatkat vaihtelevat ikäsarjasta ja tapahtumasta riippuen yleensä 4–10 kilometrin välillä. 

Maastojuoksun varusteet: Valmistaudu poluille oikeilla välineillä

Maastojuoksu vaatii juoksijalta monipuolisia taitoja ja vahvaa psyykkistä valmiutta. Vaikka reitit voivat näyttää ensi silmäyksellä helppoutensa vuoksi, nurmipohjaisilla poluilla voi piillä paljon haasteita, kuten merkittäviä korkeuseroja. 

Siinä missä netin peliharrastus on helppo aloittaa ilman ennakkotietoja tai -taitoja, maastojuoksu on ulkoilu- ja kuntoilulaji, joka edellyttää hyvää fyysistä kuntoa ja oikeanlaisia välineitä. Juoksijalta vaaditaan vahvaa juoksuvauhtia, lajivoimaa ja kykyä vaihdella rytmiä. Lisäksi on oltava taitoa selviytyä alamäistä ja ylämäistä sekä hallittava epätasaiset ja vaihtelevat alustat.

Tässä on joitakin tärkeitä välineitä, joita maastojuoksussa voi tarvita:

  • Juoksukengät: Valitse hyvin istuvat ja tukevat juoksukengät, jotka sopivat maasto-olosuhteisiin. Maastojuoksukengissä on usein parempi pito ja tukea epätasaisilla pinnoilla kuin tavallisissa juoksukengissä.
  • Juoksuhousut/-shortsit ja -paita: Kevyet ja hengittävät vaatteet auttavat pitämään olon mukavana ja vähentävät hikoilusta aiheutuvaa epämukavuutta.
  • Juoksusukat: Laadukkaat juoksusukat vähentävät rakkojen ja hiertymien riskiä sekä pitävät jalat kuivina.
  • Juomapullo tai juomareppu: Pitkällä maastojuoksulenkillä on tärkeää pitää nesteytys kunnossa, joten mukana kannattaa olla vettä tai urheilujuomaa.
  • GPS-kello tai älypuhelin: GPS-kellolla tai älypuhelimella voit seurata matkaa, nopeutta ja muita suorituskykyyn liittyviä tietoja.
  • Aurinkolasit ja hattu/päähine: Aurinkolasit suojaavat silmiä ja hattu/päähine suojaa auringonpaisteelta sekä auttaa pitämään pään viileänä.
  • Hyönteiskarkote: Jos maastojuoksu tapahtuu alueilla, joissa voi olla paljon hyönteisiä, kannattaa käyttää hyönteiskarkotetta.
  • Apuvälineet ja ensiaputarvikkeet: Riippuen reitin haastavuudesta ja etäisyydestä, kannattaa harkita kompassia, karttaa, puhelinta ja ensiaputarvikkeita mukaan turvallisuuden varmistamiseksi.

Mentaalipuoli on yhtä lailla tärkeässä roolissa maastojuoksussa, etenkin pitkillä ultramatkoilla. Jos antaa periksi negatiivisille ajatuksille, haastava maasto rankaisee usein välittömästi. 

Valmistaudu voittamaan maastojuoksukisat: 10 tärkeää vinkkiä kisakuntoon

Maastojuoksukisoihin valmistautuminen vaatii kokonaisvaltaista harjoittelua ja huolellista suunnittelua. Etenkin joukkuekilpailut ovat merkittävässä roolissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä kilpailuissa, joten on tärkeää taistella loppuun asti sekä omasta sijoituksesta että joukkueen menestyksen puolesta, jottei laiskottelu vaaranna joukkueen tulosta.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit valmistautua maastojuoksukisoihin:

  1. Harjoittelusuunnitelma: Laadi harjoittelusuunnitelma, joka sisältää sopivan määrän juoksuharjoituksia, voimaharjoittelua ja lepoa. Variaatio harjoittelussa auttaa kehittämään tarvittavia taitoja maastojuoksussa.
  2. Juoksutekniikka: Pidä huolta juoksutekniikasta ja opettele juoksemaan erilaisilla alustoilla. Maastojuoksu vaatii erilaisia juoksutekniikoita kuin tavallinen tienpäällä juoksu.
  3. Alustaan tottuminen: Harjoittele maastojuoksua erilaisilla alustoilla, kuten metsäpoluilla, hiekkateillä ja kivikkoisilla reiteillä. Näin totut epätasaisiin ja vaihteleviin alustoihin.
  4. Ylä- ja alamäkiharjoitukset: Vahvista jalkojen voimaa ja kehitä kykyä juosta ylä- ja alamäissä. Maastojuoksu sisältää usein nousuja ja laskuja, joten näiden harjoittelu on tärkeää.
  5. Pitkät lenkit: Tee säännöllisesti pitkiä lenkkejä, jotta saat kestävyyttä ja totut juoksemaan pidempiä matkoja.
  6. Sisällytä kilpailuja harjoitusohjelmaan: Osallistu pienempiin maastojuoksukilpailuihin harjoitusohjelman aikana. Kilpaileminen auttaa hahmottamaan oman kunnon ja taitojen tason sekä totuttaa kilpailutilanteeseen.
  7. Lepää ja palaudu: Muista antaa kehollesi riittävästi aikaa levätä ja palautua kovista harjoituksista. Palautuminen on tärkeää, jotta kehityt ja vältät loukkaantumisia.
  8. Mentaalivalmistautuminen: Valmista myös mieltäsi kilpailuihin. Visualisoi onnistumisia ja kehitä itsellesi positiivinen ja motivoitunut asenne.
  9. Kokeile kilpailuvaatteita ja -varusteita: Käytä harjoituksissa samoja vaatteita ja varusteita, joita aiot käyttää kilpailussa. Näin varmistat niiden sopivuuden ja mukavuuden.
  10. Tutustu reittiin: Jos mahdollista, tutustu etukäteen kilpailun reittiin. Tiedät, mitä odottaa ja voit suunnitella taktiikkaasi sen mukaan.

Valmistautuminen maastojuoksukisoihin vaatii aikaa ja omistautumista, mutta huolellisella harjoittelulla ja suunnittelulla voit parantaa mahdollisuuksiasi onnistua ja nauttia kilpailusta täysillä. Myös kokemuksella ja aktiivisella kilpailemisella on erityinen merkitys, joten mitä enemmän osallistut, sen parempi!

Veikkaus ja suomalaisen urheilun rahoitus – kuka hanoja tulevaisuudessa kääntää?

Suomen rahapelimarkkinoilla monopoliasemaa nauttiva Veikkaus on pitkään ollut tärkeä lenkki monessa kulttuuriin, tieteeseen, taiteeseen, nuorityöhön ja sote-järjestöille menevien avustusten jakajana. Nykymallia on pidetty toimivana, mutta viime aikoina esiin on noussut entistä painavampia syitä muuttaa sitä joko osittain tai kokonaan.

Ensimmäinen epäkohta koskee käytettävissä olevaa rahavirtaa. Veikkauksen tuotot ovat laskeneet ja sitä kautta myös eri tahoille jaettava summa pienentynyt. Rahaa ei vain riitä jaettavaksi yhä paljon kuin ennen. 

Painoarvoa on myös tiukentuneilla vastuullisen pelaamisen periaatteilla ja muuttuneilla asenteilla – onhan se kieltämättä kummallista, että peliriippuvuuksien aiheuttamisesta syytettyä pelien tarjoajaa tarvitaan monenlaisten yhteiskunnallisten hankkeiden rahoittamiseen.

Suomessa urheilun julkinen rahoitus on siinä mielessä viallinen, että kansanterveyttä edistäviä hankkeita rahoitetaan peliriippuvuudesta ja -ongelmista peräisin olevien rahojen kautta. Kärjistettynä voidaan sanoa, että mitä enemmän pelaajat häviävät rahaa, sitä enemmän Suomi liikkuu. Jopa maamme eliittiurheilijat saavat Olympiakomitean kautta osansa kakusta, jonka pohja haiskahtaa ja pahasti. 

Eturistiriitaa korjataan taloudellisista syistä 

Vaikka ajatus rahapelien käyttämisestä peliriippuvuuksien hoidon rahoittamiseen on hankala, ei eturistiriita ole painavin syy rahoitusmallin muutokseen. Etiikkaa ja periaatteita raskaammat syyt löytyvät siitä, ettei Veikkauksen peliautomaattien määrää on vähennetty, kasinopelien pelaaminen on kielletty ravintoiloissa ja osa kotimaisista pelaajista on siirtynyt pysyvästi ulkomaalaille lisensoitujen nettikasinoiden asiakkaiksi. 

Kun tehosekoittimeen vielä laitetaan koronapandemian asettamat liikkumisrajoitukset, ei ole ihme, että Veikkauksen tulot ovat pudonneet vuosien 2020 ja 2021 välisenä aikana yli 30 prosenttia. Kolmasosa on tuntuva kolahdus tavallisesti 150 miljoonaa euroa sisältävään kassaan, josta vain 15 miljoonaa euroa on peräisin Suomen valtiolta. 

Koska Veikkauksen rooli suomalaisen urheilun rahoittajana on kiistaton, on ymmärrettävää, että tukea saavat tahot, kuten seurat ja Suomen olympiakomitea, ovat asiasta huolissaan. Korjausliikkeestä toivotaan pikaista, jotteivat suunnitellut kilpailukalenterit kokisi suuria muutoksia, ja hallitus on ottanut asian esityslistalleen.

Kokonais- vai osittaisuudistus?

Urheilun rahoitusongelmaa voidaan lähestyä neljästä eri näkökulmasta. Jos nykymalliin jäädään, urheilu- ja liikuntatoiminta rahoitetaan edelleen Veikkaukselta saaduilla tuilla. Tuen määrä tulee automaattisesti heijastelemaan Veikkauksen ylä- ja alamäkiä ja on aiempaa ennalta arvaamattomampaa.

Jos taas rahoitusmallia uudistettaisiin kokonaan, urheilun ja liikunnan rahoitusvastuu siirtyisi valtion harteille. Side Veikkaukseen katkaistaisiin ja valtion budjetti olisi mietittävä uusiksi. Liikunta ja urheilu saisi kilpailujoikseen muun muassa terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja koulutuksen, jotka myös saavat rahansa verovaroilla kerrytetystä budjetista. Kokonaismuutoksen myötä kaikki edunsaajat laitteisiin samalle viivalle.

Niin sanottu hybridimalli poimisi molemmista suunnitelmista parhaat puolet, ja urheilun ja liikunnan rahoitus rakennettaisiin sekä Veikkaukselta että valtion budjetista peräisin olevilla rahoilla. Jos uudistus päätetään tehdä kertarysäyksellä kokonaan, voisi se olla käytössä jo vuodesta 2022 lähtien. Sen sijaan siirtymävaiheen käyttäminen hidastasi rahoitusmallin muutosta parissa vuodessa, ja hybridiin luotettaisiin vasta vuodesta 2024 lähtien. Pitkästä odotuksesta ei kummassakaan tapauksessa olisi kysymys.

Hevosurheilu jatkaa erillisenä sarakkeenaan

Riippumatta siitä, mihin rahoitusvaihtoehtoon suomalainen liikunta- ja urheilu päätyvätkään, hevosurheilua tullaan edelleen pitämään erillisenä osanaan. Hevosurheilun Maa- ja metsätalousministeriön myöntämä valtionavustus siirrettiin vuonna 2017 Veikkaukselle kiinteään 40 miljoonan euron hintaan. Jos rahoitus palautetaan valtion hoidettavaksi, hevosala toivoo saavansa edelleen saman 40 miljoonan euron vuosisumman, josta se on nauttinut aina tähän päivään asti. 

Rahoituksen taso huolettaa

Tulevaisuuden rahoituksen määrä huolettaa hevosurheilun kannattajien lisäksi muita urheilijoita. Etenkin urheiluseuroissa vähennysten odotetaan olevan tuntuvia ja pelätään, että moni harrastaja joutuu luopumaan harrastuksestaan. Terveyden edistäminen liikunnan kautta on kansalaisten keskuudessa tärkeää, mutta muita aloja voidaan pitää vieläkin tärkeämpinä rahoituskohteina. Etenkin pandemian jälkimainingeissa terveydenhuollosta ei olla halukkaita leikkaamaan – päinvastoin sektorille toivotaan lisää tuloja. 

Kilpaurheilu puolestaan pelkää, että liikunnan kansaterveydelliset syyt tulevat ajamaan huippu-urheilun ohi, ja heidän saamiaan tukia leikataan. Toistaiseksi olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö jakaa saamansa tukiensa lisäksi 6,7 miljoonaa euroa lajiliittojen kesken jaettavaksi, valmennustoiminnan tehostamiseksi ja paraurheilun kehittämiseksi, eikä rahojen uskota riittävän kaikille. 

Vuonna 2019 Veikkauksen rahoista suurimman potin sai liikunnan kansalaistoiminta, jota huippu-urheilu ja liikunnan ja urheilun suurtapahtumat seurasivat. Pienin potti jäi valtion liikuntaneuvoston toimintaan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi.

Miten pienten lajien käy?

Erityisesti rahoitusmallin uudistus huolettaa pienten yksilölajien edustajia ja harrastajia. Pelätään, että valtion avustus ottaa huomioon vain suurimmat kassamagneetit, kuten jalkapallon, koripallon ja jääkiekon, ja jättää harvinaisten lajien edustajat oman onnensa nojaan. Tästä valosta Veikkauksen madaltuneet tuetkin tuntuvat turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin lähteä kilpailemaan kaikkia valtion budjetista nauttivia tahoja vastaan. 

Vaikka urheilu- ja liikuntapalvelujen tärkeimmät rahoittajat löytyvät ruohonjuuritasolta suomalaisista kotitalouksista, toiseksi tärkeimpänä liikuntaharrastuksien rahoittajina ovat kunnat. Jos urheiluun- ja liikuntaan menevää osuutta pienennetään, voivat esimerkiksi skeittiparkit jäädä monissa kaupungeissa rakentamatta. Huonosta taloudellisesta tilanteesta kärsivät niin harrastajat, urheilijat, seurat ja liitot.

Varmaa on kuitenkin vain se, että vastuullista pelaamista tullaan lisäämään ja rahapeliongelmiin puuttumaan entistä tehokkaammin. Ajatus irrottaa Veikkauksen tulot yhteiskunnallisista hankkeista on siinä mielellä hyvä, ja poistaisi tehokkaasti hampaankolossa hiertävän eturistiriidan. 

Boostia yksityisistä rahoitussopimuksista

Toiset puolestaan näkevät tulevaisuuden vapautuneen kilpailutilanteen plussana ja mahdollisuutena saada entistä parempia yhteistyösopimuksia muualta. Kilpaurheilu voisi tehostaa omaa varainhankintaansa, kun sen tuotot eivät enää riippuisi Veikkauksesta tai valtiosta. 

Myös uuden, paremman huippu-urheilua säätelevän lain luomista peräänkuulutetaan, jotta kilpaurheilun johtaminen ja resurssien käyttäminen voisi olla selkeämpää. Menetyksen mittareitakin tulisi uudistaa, sillä suomalaisten kilpaurheilijoiden pärjäämistä – saati kannattavuutta ei tulisi mitata vain arvokisamitalien määrällä. 

Loppujen lopuksi koko suomalainen urheilu- ja liikuntatoimi on kuitenkin saman kysymyksen ääressä. Kenen maksukykyyn se tulevaisuudessa vahvemmin luottaa: Veikkauksen, valtion vai yksityisten sijoittajien? 

2023 maksublokit ja lisenssijärjestelmä

Veikkauksen monopolijärjestelmä on nyt lopullisessa murroksessa ja mitä todennäköisimmin tullut tiensä päähän. Vanhaa järjestelmää yritettiin vielä pelastaa ulkomaisten nettikasinoiden maksublokeilla.

Jo nyt on nähtävissä että kyseessä oli tekohengitys. Vaikutukset Veikkauksen kanavointikykyyn ovat jääneet vähäisiksi. Jo tänä keväänä on tarkoitus aloittaa selvitykset Ruotsin malliseen lisenssijärjestelmään siirtymisestä.

Mikäli tämä tulee hallitusohjelmaan, voisi uudistunut markkina olla pystyssä jo 2026.

Maastojuoksun SM

Maastojuoksun Suomenmestaruuskilpailut eli SM-maastot järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla. 2020 kisat juostiin Kurikassa, 2021 vuorossa on Joensuu.

Reittiin voi tutustua etukäteen tällä Joensuun Katajan videolla:

Ilmoittautuminen on käynnissä 7.4. alkaen

Sarjat ja matkat ovat: N ja M 10km, N ja M 4 km, T15, P15, N22, N19, M17, N17, 4km ja M22 ja M19 10km.

Maastojuoksu eli Cross country running lajina

Maastojuoksu on kestävyysurheilua jossa radan tai kadun sijaan juostaan maastoreitillä. Pehmeä ja muuttuva alusta tuo lajiin haastetta, mutta myös helpottaa jalkoihin kohdistuvaa rasitusta. Maastossa juokseminen tuo hyvää vaihtelua myös vaikkapa maratonharjoitteluun.

Kilpaurheiluna maastojuoksulla on pitkät perinteet. Se kuului olympialaisten ohjelmaan vuosina 1912, 1920 ja 1924 omana lajinaan, ja on nykyisinkin mukana osana modernia viisiottelua (yhdistettynä ammuntaan laserpistooleilla). Paavo Nurmi voitti lajissa kultaa 1920 ja 1924.

Maailmanmestaruuskisoja on lajissa järjestetty vuosittain 1970-luvulta alkaen. Tunnettuja kilpailuja ovat muun muassa Eurocross, Great Edinburgh International ja Cinque Mulini.

Reittien pituus vaihtelee 4-12 kilometrin välillä. Vaikka radat on tehty maastoon, korkeat esteet tai tiivin kasvillisuuden seassa juokseminen eivät kuulu lajiin. Reitti on myös selvästi merkitty nauhoilla tai lipuilla, joten suunnistustaitoa ei kilpailuissa tarvita. Yleensä sama lenkki kierretään useampaan kertaan yhden juoksun aikana.